Päärata kaipaa kipeästi kohentamista – yksiraiteisuus on jo kasvun este

10.01.2019

Seinäjoki–Tampere-väli on tällä hetkellä Suomen vilkkain yksiraiteinen osuus. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde.

– Seuraavan hallituskauden tärkeimpänä infrahankkeena on oltava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen koko pääradan varrella. Pääradan parantaminen ei hyödytä vain yhtä aluetta vaan sen vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät kaikkia suomalaisia ja elinkeinoelämää, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.


Kuva 1. Seinäjoki–Tampere-yhteysvälillä on 3. eniten matkustajia Suomessa. Seinäjoen ja Kokkolan välillä on enemmän matkustajia kuin Helsingin ja Turun välillä.


Pääradan kaupunkiseudut Suomen talouden vahvistajia

Suomen taloutta voidaan merkittävästi vahvistaa kytkemällä kaupunkiseudut vahvemmin toisiinsa nopeilla junayhteyksillä. Työmarkkinoiden ja liike-elämän markkina-alueiden saavutettavuus paranee. Työssäkäyntialueiden laajentuminen nopean junaliikenteen ansiosta on jo tätä päivää, mutta tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista voi pendelöidä pidempien matkojen päästä.

Seinäjoen kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen mukaan, Suomen päärata ja kasvavat maakuntakeskuskaupungit vahvistavat ja lisäävät koko Suomen kasvua.

– Pääradan kapasiteettia ja nopeutta lisäämällä mahdollistetaan merkittävä kasvupotentiaali Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle. Pääradan kaksoisraide tuo lisää kilpailua ja vaihtoehtoja yrityksille. Päärata tulee nostaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi ja varmistaa Suomen kasvun mahdollisuudet myös tulevina vuosikymmeninä, Rasinmäki sanoo.

Yksiraiteinen rata on kasvun este

Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa 2,6 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä yksiraiteisella radalla. Myös matkustajamäärien kasvu kyseisellä yhteysvälillä on ollut Suomen suurimpia. Tampereen pohjoispuolelta Seinäjoen eteläpuolelle yksiraiteista rataa on noin 140 km. Kapasiteetiltaan puutteellinen rataosuus vaikuttaa koko Suomen rautatieliikenteeseen. Yhteysvälin rakentaminen kaksiraiteiseksi kasvattaa kapasiteetin noin kolminkertaiseksi ja parantaa huomattavasti junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. 

 

Kuva 2: Junien määrä vuorokaudessa eri raidemäärillä.

 

Yksiraiteinen osuus Seinäjoelta etelään toimii pullonkaulana Etelä-Pohjanmaan ja laajemmin läntisen ja pohjoisen Suomen kehittymiselle. Kaksoisraide mahdollistaisi Seinäjoen ja Tampereen välisen matkan noin 40 minuutissa – häiriöttömämmin ja täsmällisemmin.

Yksiraiteinen rata on myös häiriöherkkä

Nopeus on rautatieliikenteen tärkein kilpailuetu. Yksiraiteinen osuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle ja suurille junanopeuksille. Kun ilmenee häiriö, sen vaikutukset leviävät laajalle Suomen junaliikenteeseen. Kaksiraiteisen radan rakentamisella häiriöherkkyyttä voidaan merkittävästi pienentää, junien nopeutta nostaa ja junatarjontaa lisätä. 

Myös ilmastonmuutoksen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi – ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla.

Päärata on saatava EU-rahoituksen piiriin

Pääradan sisältyminen TEN-T-ydinverkkokäytävien laajennukseen avaa mahdollisuuden hakea ja saada Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta. Tämä edellyttää pääradan suunnittelun ja toteutuksen asettamista kansallisten ratahankkeiden kärkeen.

– Suunnittelutilannetta pääradalla on välittömästi parannettava, jotta TEN-T-ydinverkkokäytävän mahdollistamaa Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta voidaan ylipäätään hyödyntää, Markus Erkkilä huomauttaa.

Näin mittavien infrahankkeiden suunnittelu vaatii paljon aikaa, joten välitön toimien aloittaminen on äärimmäisen tärkeää. Oleellista on, että yleissuunnittelu tehdään heti koko yhteysvälille Helsinki–Tampere–Seinäjoki. Väylävirasto on aloittamassa tarveselvityksen tekemisen yhteysvälille Tampere–Seinäjoki tämän vuoden aikana.

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+-alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla huomenna perjantaina 11.1.2019. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä pääradan kaupunginjohtajia julkaisivat viime viikolla kannanoton, joka ennakoi Suomen pysähtymistä, mikäli päärataa ei laiteta kuntoon.

#päärata #suomirata #suomiraiteille

Lisätietoa:

Linkki 4.1.2019 julkaistuun maakuntien pääratakannanottoon: https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/kannanotto-jos-paarataa-ei-laiteta-kuntoon-suomi-pysahtyy

Linkki Tampere–Seinäjoki-radan 2-raiteistamisen selontekoon (WSP Finland Oy 2018): http://www.epliitto.fi/images/Tre-Sjk%20-radan%202-raiteistaminen_raportti.pdf

 

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös