Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

19.11.2018

Jäsenkunnat ovat tyytyväisiä liiton toimintaan

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan ehdottaa maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää hyväksyä 3. joulukuuta järjestettävässä kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2019 sekä taloussuunnitelman vuosille 2020–2021 ja määritellä, että vuoden 2019 talousarvio on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimintatulojen (3 234 271 €) ja -menojen (3 318 874 €) tasolla.

Jäsenkunnat ovat tyytyväisiä liiton toimintaan talousarviota ja toimintasuunnitelmaa koskevissa lausunnoissaan. Kunnat toivovat, että niiden maksuosuudet seuraisivat jatkossakin kuntien verotulojen kehitystä ja maksuosuuksien pysyminen ennallaan pantiin tyytyväisyydellä merkille. Kuntien jäsenmaksut ovat pysyneet samalla tasolla jo kuusi vuotta. Ylijäämien osalta esitettiin niiden käytön selvittämistä ennen maakuntauudistuksen voimaanastumista.

Yksittäisinä edunvalvontakohteina kunnat nostivat esiin kantatie 63:n kunnostamisen kantatietasoiseksi tieosuudeksi, valtatie 18 kunnostamisen välillä Ähtärin Myllymäki–Multia, maantien 711 Kuortane–Alajärvi-välin perusparantamisen ja Veneskoski–Mäyry-välin kunnostamisen. Lisäksi nousi esiin huoli maakunnan matkailuidentiteetistä, joka on tärkeä esimerkiksi Ähtärin matkailutoiminnalle. Kuortaneen urheiluopiston toiminnan kehittämistä ja siihen liittyvä edunvalvontaa pidettiin myös tärkeänä.

Liitto sai kiitosta ansiokkaasta toiminnasta perustoiminnan osalta huomioiden vaikean tilanteen maakuntauudistuksen yhä viivästyessä. Perustoiminnan turvaaminen nähtiin tärkeänä myös tulevina vuosina. Liiton roolia kansainvälisessä toiminnassa korostettiin ja maakunnan korkeakoulutoiminnan kanssa tehtävä yhteistyö nähtiin tärkeäksi.

 

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Vaihemaakuntakaava III hyväksyttiin

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan kaavakartan ja kaavaselostuksen.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta saatiin sen nähtävilläolon aikana yhteensä 91 muistutusta. Muistutuksista 4 saatiin kunnilta, 17 elinkeinoelämältä ja yhdistyksiltä sekä 70 yksityishenkilöiltä. Merkittävässä osassa muistutuksista on useampi allekirjoittaja.

– Saamassamme palautteessa korostuivat erityisesti turvetuotannon vaikutukset vesistöjen kuormitukseen ja tilaan. Erityisesti esiin nousi Ähtärinjärven valuma-alue, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa myös kansalaisraadin, joka otti kantaa kaavaehdotuksen sisältöön. Kansalaisraadissa 15 kansalaista tutustui kaavaehdotuksen soiden käyttöä koskevaan sisältöön ja tavoitteisiin kolmessa tapaamisessa. Raatilaiset laativat yhteisen kannanoton, joka löytyy osoitteesta www.epliitto.fi/kansalaisraati. Kansalaisraadin palautteen pohjalta kaavaselostusta on täydennetty ja täsmennetty.

Palautteessa nostettiin esiin turvetuotannon vaikutukset ilmastoon ja viitattiin erityisesti kaavaehdotuksen ristiriitaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportissa esitettyjen vaatimusten sekä Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Palautteesta nousi esille myös turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintään liittyvä epätietoisuus. Merkintä ei varaa alueita turvetuotantoon, vaan osoittaa alueen potentiaalin tähän maankäyttöön.

Toisaalta tuottajat ja etujärjestöt esittivät myös merkittäviä lisäyksiä turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi. Muistutuksissa esitettiin myös puuterminaalien sekä uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalueiden lisäyksiä.

Saadun palautteen pohjalta kaavaratkaisuun esitetään muutamia muutoksia. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden osalta kolmella alueella tarkastetaan aluerajauksia siten, että nykyinen tuotantoala rajataan merkinnän ulkopuolelle. Näillä uudelleenrajauksilla ei ole vaikutuksia kaavan tuotantokelpoiseen alaan. Lisäksi Lehtimäen taajaman välittömästä läheisyydestä rajataan 47 hehtaaria tuotantokelpoista alaa pois, jotta maakuntakaavaratkaisussa voidaan varmistua riittävästä etäisyydestä asutukseen. Lisäksi esitetään kolmen pienialaisen suon poistamista kaavaehdotuksesta. Suot ovat Aita-Ahonsuo (26 ha) Soinissa, Isoneva (20 ha)

Alajärvellä sekä Susineva (22 ha) Kurikassa. Aita-Ahonsuo sijaitsee Ähtärinjärven ja Kolujoen vedenjakaja-alueella, Isoneva Ähtärinjärven ja Kätkäjoen valuma-alueiden vedenjakajalla ja Susineva Jalasjoen valuma-alueella. Lisäksi Päntäneenjoen valuma-aluetta esitetään alueen kalastollisten arvojen perusteella lisättäväksi suunnittelumääräykseen, jossa alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Palautteen aiheuttamat perustellut muutokset vähentävät tuotantokelpoista alaa yhteensä 115 hehtaaria. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden lopullinen tuotantoala asettuu noin 13 900 hehtaariin, Erkkilä lisää.

 

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044.


Maakunnan ampumaradoille oma kehittämissuunnitelma

Maakuntahallitus kävi kokouksessaan keskustelun myös ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta, jonka laatiminen ja ajan tasalla pitäminen on tullut maakunnan liiton tehtäväksi vuonna 2015 hyväksytyssä uudessa ampumaratalaissa.

Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelman keskeisempänä tehtävänä on turvallisen ampumaharrastuksen sekä maakunnallisen ampumarataverkoston kehittäminen.

– Tarkoituksenmukaisella ampumarataverkostolla taataan mahdollisuus sille, että Etelä-Pohjanmaan metsästäjillä, ampumaharrastajilla, ampumaurheilun ja -hiihdon harrastajilla, reserviläisillä ja viranomaisilla on riittävät mahdollisuudet ja edellytykset harjoittelulle. Ampumarataverkostoa kehittämällä pyritään vähentämään ammunnan harjoittelua sille sopimattomilla paikoilla, kuten soramontuilla tai pelloilla, kertoo vs. aluesuunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee tämän hetkisen tiedon mukaan 57 ampumarataa. Maakunnan alueen ampumaradoista kaksi on merkittäviä ampumaurheilukeskuksia ja loput keskikokoisia tai pienempiä ampumaratoja.

Ampumaradat ovat useiden eri käyttäjäryhmien käytössä. Suurin käyttäjäryhmä ovat siviilikäyttäjät, kuten ampumaurheilun, ampumahiihdon ja muut ammunnan harrastajat sekä metsästäjät. Siviilien lisäksi ampumaratoja pääasiallisia käyttäjiä ovat eri ammattilaiset, joiden työssä vaaditaan ampumataitoa, kuten esimerkiksi poliisin ja tullin viranomaiset sekä puolustusvoimat.

Ampumaradat ovat yleensä niiden käyttäjäryhmien omistamia ja ylläpitämiä. Merkittäviä omistajaryhmiä ovat esimerkiksi eri ampumaseurat, riistanhoitoyhdistykset sekä puolustusvoimat. Ampumaratojen toiminta mahdollistaa ammunnan harrastamisen tai ammatillisen harjoittelun turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa valvotuissa olosuhteissa.

Ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta tullaan järjestämään kysely myös Etelä-Pohjanmaan kunnille, ammunnan, ampumaurheilun sekä ampumahiihdon harrastajajärjestöille, metsästysyhdistyksille, reserviläisyhdistyksille, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä ampumaratoja käyttäville viranomaisille.

 

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044.


EAKR-rahoitusta tekoälyyn, mobiileihin terveyssovelluksiin ja robotiikkaan liittyville kehittämis- ja investointihankkeille

Maakuntahallitus hyväksyi Tekoäly, mHealth ja robotiikka hyvinvointialan uudistajina Etelä-Pohjanmaalla (Etelä-Pohjanmaan hyteAl) -kehittämishankkeen ja erillisen investointihankkeen osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta.

Maakuntahallitus myönsi kehittämishankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamaa EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 175 038 euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Investointihankkeelle myönnettiin EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 75 000 euroa, kuitenkin enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeet toteutetaan 1.1.2019–30.6.2021 välisenä aikana ja niiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 400 054 euroa.

Hankkeiden tavoitteena on tuoda tekoälyn, mHealthin (mobile health, sähköisesti avustettu terveydenhuolto käyttämällä mobiililaitteita) ja robotiikan sovelluksia tunnetuksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialan yrityksille ja näin luoda maakuntaan pohja muuttuvan teknologian tuloon ja käyttöönottoon. Hankkeissa luodaan tekoälyn, mHealthin ja robotiikan hyvinvointiteknologian demonstraatioympäristö Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköön. Demonstraatioympäristön avulla hyvinvointialan pk-yrityksillä on mahdollisuus tutustua ja testata uusinta tekoälyn, mHealthin ja robotiikan teknologiaa neutraalissa ympäristössä sekä arvioida teknologian hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta omalle liiketoiminnalle. Hankkeet myös edistävät oppilaitoksen ja yritysten valista yhteistyötä sekä luovat modernin oppimisympäristön. Hankkeilla luotava kehittämisympäristö konkretisoi yrityksille ja opiskelijoille tekoälyn, mHealtin ja robotiikan mahdollisuudet kehittää sosiaali- ja terveysalaa.

Lisätietoja: Vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202; kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905.


Maakunta- ja sote-uudistuksen eteenpäin vientiä sopeutetaan aikataulujen pitkittymiseen

Tämänhetkisen arvion mukaan maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakipaketit saadaan varsinaiseen eduskuntakäsittelyyn vasta ensi vuoden puolella. Eduskuntatyö jatkuu joulutauon jälkeen 8.1.2019, joten lopullinen päätös lakipaketin etenemisestä saataneen viimeistään helmikuulla.

Maakunnallista uudistuksen eteenpäin vientiä on pyritty sopeuttamaan aikataulujen pitkittymiseen. Etelä-Pohjanmaalla on valmiudet viedä muutosta eteenpäin, kunhan valtakunnan tasolla asiat varmistuvat.

Maakuntia on kannustettu jatkamaan uudistustyötä ja viemään asioita eteenpäin tällä hetkellä tiedossa olevien linjausten mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan vapaaehtoisen sote-kuntayhteistyön vahvistamista on pohdittu erillisessä työryhmässä. Ryhmässä on mallinnettu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen puitteissa mahdollisen toiminnan rakennetta, sairaanhoidon ja terveydenhuollon rajapintaan liittyviä kysymyksiä sekä talouden vaikutuslaskelmia.

– Etelä-Pohjanmaan kunnilla on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka laajasti sote-palveluita tulisi tuottaa kuntayhtymärakenteella. Laajimmillaan kaikki sote-palvelut haluttaisiin tuottaa kuntayhtymänä ja suppeimmillaan kuntayhtymämuodossa haluttaisiin tuottaa sairaanhoidolliset palvelut tai terveydenhuollon palvelut, sanoo valmistelujohtaja Asko Peltola.

Mikäli kuntayhtymäpohjaista yhteistyötä halutaan toteuttaa yhdessä siten, että kullakin kunnalla on mahdollisuus osallistua yhteistyöhön haluamassaan laajuudessa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa tämän mahdollistamiseksi. Samalla perussopimukseen otettaisiin maininta, että muiden palveluiden kuin erikoissairaanhoitolain mukaisten palveluiden hankkimiseen ja niiden kustannuksiin jäsenkunta voi olla osallistumatta. Palveluiden eriyttäminen edellyttäisi palveluiden tarkkaa tuotteistamista ja kustannuslaskentaa.

 

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös