Kertynyt yli- ja alijäämä

Päivitetty 15.10.2018

Kunnan talouden tasapainoa mitataan tuloslaskelman yli-/alijäämällä. Kuntatalouden tilan heikentymistä kuvaa kuntien taseisiin kertyneiden yli- tai alijäämien muutos vuosina 2010–2013. Vuoden 2010 lopulla maakunnassa oli neljä kuntaa, joilla oli kertynyt taseeseen alijäämää (ilman konsernitietoja). Vuonna 2011 näitä kuntia oli kuusi, vuosien 2012 ja 2013 lopulla kahdeksan. Vuodesta 2014 lukien alijäämäisten kuntien määrä on kuitenkin jälleen hiljalleen laskenut siten, että vuoden 2017 lopussa enää kolmen kunnan (Kauhajoki, Teuva, Ähtäri) tase jäi alijäämäiseksi.

Asukasta kohti laskettu euromääräinen taseen yli‐ tai alijäämä (ilman konsernitietoja) oli vuoden 2017 lopulla jokaisessa 17:ssä kunnassa parempi kuin vuotta aiemmin. Eniten ylijäämää kertyi Evijärvellä, 2 060 euroa per asukas. Vastaavasti suurin alijäämä nähtiin Teuvalla, -955 euroa per asukas. Määrällisesti suurin yli-/alijäämän positiivinen muutos edellisvuoteen verrattuna tapahtui Ähtärissä, jonka alijäämä supistui 670 eurosta 188 euroon asukasta kohti laskettuna. Toiseksi suurin positiivinen kehitys nähtiin Soinissa, jonka ylijäämä kasvoi 707 eurosta 1 186 euroon per asukas.

Maakunnan tasolla ylijäämä asukasta kohti laskettuna vuonna 2017 oli 663 euroa, ja koko maassa se oli 2 072 euroa.

Yli-/alijäämä (kunta) 2017

Konsernikohtainen yli-/alijäämä erosi kuntakohtaisesta eniten Seinäjoella, missä ylijäämä oli konsernitasolla 1 120 euroa per asukas suurempi. Toiseksi suurin erotus nähtiin Ähtärissä, missä vastaavasti alijäämä oli konsernitasolla 1 084 euroa per asukas suurempi kuin kuntatasolla.

Yli-/alijäämä (konserni) 2017

Liitteet:
Kunnallisia tunnuslukuja 2013–2015
Kunnallisia tunnuslukuja 2016

Kunnallisia tunnuslukuja 2017

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös